Robo CO. – Robotit ja tekoäly tulevaisuuden työkavereina

Robo CO. – Robotit ja tekoäly tulevaisuuden työkavereina -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista työn murroksessa, jossa robotiikan, tekoälyn ja digitaalisten teknologioiden merkitys kasvaa nopeasti eri toimialoilla.

Hanke oli yksi robotiikan ja tekoälymurroksen edelläkävijähankkeista. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ihmisen, robotin ja tekoälyn yhteistyöstä, vahvistaa tulevaisuuden työelämätaitoja sekä kehittää uudenlaisia työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja toimintamalleja yhteistyössä Riihimäen kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hyria koulutus Oy:n kanssa.

Ryhmähankkeessa kehitettiin robotiikan ja tekoälyn opetusta, henkilöstön osaamista, opiskelijoiden työelämälähtöistä osaamista sekä alueellista yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, korkeakoulun, yritysten ja muiden sidosryhmien välillä. Hankkeen aikana toteutettiin täydennyskoulutuksia, työpajoja, opiskelijaprojekteja, robotiikan ja virtuaaliteknologioiden oppimisympäristöjä, yritysyhteistyötä, tapahtumia sekä kansallista ja kansainvälistä verkostoyhteistyötä.

Riihimäen kaupungin osuudessa painottui erityisesti robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa, opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen, opiskelijoiden käytännönläheinen tekemällä oppiminen sekä alueellisen robotiikkaekosysteemin vahvistaminen. Riihimäen kaupunki oli hankkeen päätoteuttaja ja vastasi koordinoinnista, hallinnoinnista, raportoinnista ja viestinnästä. Hankkeen toimintaa toteutettiin osana Robotiikkakampusta, joka yhdistää koulutuksen, työelämän, tutkimuksen ja kehittämisen toimijat yhteisen osaamisen kehittämisen ympärille.

Hyrian osalta hankkeen toteutus painottui robotiikan ja tekoälyn oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä niiden viemiseen käytännön opetukseen. Keskeisessä roolissa olivat virtuaaliset ja tekoälyyn perustuvat oppimisympäristöt, joita rakennettiin, testattiin ja hyödynnettiin aktiivisesti opetuksessa eri koulutusaloilla.

Lisäksi Hyrian toiminta painottui opiskelijaprojektien ja yritysyhteistyön kautta toteutuvaan työelämälähtöiseen oppimiseen, jossa opiskelijat osallistuivat robotiikan ja tekoälyn ratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin osana opintojaan. Henkilöstön osaamista vahvistettiin täydennyskoulutuksilla, joiden kautta syntynyt osaaminen siirtyi opetuksen arkeen.

HAMK:n osuus painottui oppijanäkökulman tarkasteluun ja murroksen siihen tuomien oppimishaasteiden ymmärtämiseen sekä muissa työpaketeissa tehtyjen robotiikka-asioiden tekniseen tukemiseen osana työpakettien ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

HAMK osuudessa käytiin suuri määrä epämuodollisia yrityskeskusteluita, joiden kautta saatiin paitsi konkreettista yritysarjen näkemystä murrokseen ja siihen liittyviin oppimishaasteisiin myös pohjaymmärrystä sille, miten yritysten oppimista voitaisiin paremmin tukea murroksessa.

Hankkeen toteutuksen perusteella yhteistyöhön perustuva toimintamalli osoittautui merkittäväksi vahvuudeksi. Riihimäen kaupungin, Hyrian ja HAMKin erilaiset osaamisalueet täydensivät toisiaan, mikä mahdollisti laajemmat toimenpiteet, vahvemmat verkostot sekä laadukkaammat ja vaikuttavammat tulokset kuin mitä erillisinä organisaatiokohtaisesti olisi ollut mahdollista saavuttaa.

Työpaketti 1: Robotit ja tekoäly työkavereina, henkilöstön osaamisen kehittyminen työn murroksessa

TP1:ssa vahvistettiin opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista työn murroksessa sekä robotiikan, tekoälyn ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Paketissa toteutettiin opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattuja robotiikan ja tekoälyn täydennyskoulutuksia, tekoälytapaamisia, 3D-tulostuspajoja sekä robotiikan työpajoja, joiden avulla henkilöstöä osallistettiin tarkastelemaan teknologian vaikutuksia eri ammattialoihin, tulevaisuuden työelämätaitoihin sekä ihmisen, robotin ja tekoälyn välisiin yhteistyömalleihin.

Henkilöstöä kannustettiin tutkimaan oman alansa osaamistarpeiden muutosta, pohtimaan teknologian tarjoamia mahdollisuuksia sekä suunnittelemaan opetuksessa ja ohjauksessa hyödynnettäviä kokeiluja ja toimintamalleja. Toimenpiteissä käsiteltiin robotiikan ja tekoälyn toimintaperiaatteita, vastuullista käyttöä, eettisiä kysymyksiä sekä teknologian vaikutuksia työelämään. Tuloksena opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiudet hyödyntää robotiikkaa ja tekoälyä opetuksessa vahvistuivat, ymmärrys teknologian mahdollisuuksista ja rajoituksista syveni sekä tulevaisuuden työelämätaitojen huomioiminen opetuksessa lisääntyi.

Työpaketti 2: Tulevaisuuden osaaminen, opiskelijoiden osaamisen kehittyminen työn muutoksessa

Työpaketissa tuotettiin oppimateriaaleja, järjestettiin koulutuksia, työpajoja ja tapahtumia sekä käytiin aktiivista vuoropuhelua opiskelijoiden, henkilöstön ja yritysten kanssa robotiikan, tekoälyn ja työn muutoksesta. Toiminnan aikana kerätty palaute ja keskustelut syvensivät ymmärrystä osaamistarpeiden muutoksesta.

Keskeiset havainnot:

•  Teknologinen muutos etenee nopeasti, mikä haastaa sekä koulutuksen että yritysten osaamisen kehittämisen.
• Oppijat ja yritykset opiskelevat yhä enemmän itsenäisesti, mikä on myönteistä silloin, kun käytössä on laadukkaita ja kriittistä ajattelua tukevia materiaaleja. Ilman riittävää ymmärrystä teknologioiden mahdollisuuksista, rajoitteista ja riskeistä itseopiskeluun liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita.
• Yrityksillä on suuri tarve ymmärtää, mitä tekoäly ja robotiikka käytännössä tarkoittavat ja miten niitä voidaan hyödyntää omassa toiminnassa.
• Tekoälystä on tullut monille arkipäiväinen työkaveri, joka muuttaa työn tekemisen tapoja ja luo uusia osaamistarpeita sekä yksilöille, työyhteisöille että yrityksille.

Työpaketin keskeinen tulos oli osallistujien ymmärryksen vahvistuminen siitä, että robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen on ennen kaikkea oppimisen, osaamisen kehittämisen ja muutoksen johtamisen kysymys.

Työpaketti 3: Virtuaaliteknologialla toteutettu oppimisympäristö

Työpaketissa kehitettiin ja pilotoitiin erilaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä VR/XR‑ratkaisuja robotiikan opetuksen tueksi. Virtuaaliympäristöjä hyödynnettiin työelämätilanteiden simuloinnissa sekä uusien oppimisratkaisujen kehittämisessä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen aikana rakennettiin pohja VR/XR robotiikan oppimisympäristölle, jossa tulevaisuudessa opiskelijat pystyvät harjoittelemaan robottien toimintaa ja ohjelmointia digitaalisessa ympäristössä ennen siirtymistä fyysisten laitteiden käyttöön. Samalla luotiin pohjaa oppimiselle, joka ei ole sidottu aikaan, paikkaan tai yksittäiseen laitteistoon.

Työpaketti 4: Hankkeen hallinnointi, viestintä ja verkostoyhteistyö

Työpaketissa vastattiin hankkeen koordinoinnista, hallinnoinnista, raportoinnista, viestinnästä sekä verkostoyhteistyöstä hankesuunnitelman mukaisesti. Riihimäen kaupunki vastasi hankkeen kokonaiskoordinaatiosta, hanketoimijoiden yhteistyön organisoinnista, talouden seurannasta, raportoinnista sekä hankkeen etenemisen seurannasta.

Työpaketin tavoitteena oli varmistaa hankkeen tavoitteiden mukainen toteutuminen, toimiva yhteistyö osatoteuttajien välillä sekä hankkeessa syntyneen osaamisen ja tulosten tehokas levittäminen. Hankehakemuksen mukaisesti toteutettiin aktiivista viestintää Robotiikkakampuksen verkkosivuilla, organisaatioiden omissa viestintäkanavissa sekä sosiaalisen median kanavissa.

Viestinnän tavoitteena oli lisätä tietoisuutta robotiikan, tekoälyn ja työn murroksen vaikutuksista sekä tehdä näkyväksi hankkeessa syntyvää osaamista, oppimisympäristöjä ja toimintamalleja. Hankkeen aikana julkaistiin uutisia, tapahtumasisältöjä, artikkeleita ja sosiaalisen median julkaisuja, joiden avulla tavoitettiin opiskelijoita, opetus- ja ohjaushenkilöstöä, yrityksiä sekä laajempaa yleisöä.

Työpaketin aikana järjestettiin useita tapahtumia ja yleisölle suunnattuja tilaisuuksia, joissa robotiikkaa, tekoälyä ja tulevaisuuden työelämätaitoja tehtiin näkyväksi eri kohderyhmille. Näitä olivat muun muassa Riksun Robopäivät, SkidiRobo, Robotit asemalla -tapahtuma sekä VEX-robotiikan kilpailut.

Tapahtumat vahvistivat teknologiaosaamisen tunnettuutta, lisäsivät eri kohderyhmien kiinnostusta robotiikkaa ja tekoälyä kohtaan sekä tukivat hankkeen tavoitteita osaamisen kehittämisestä työn murroksessa.

Työpaketissa vahvistettiin kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Hankkeen toimijat osallistuivat mm. BETT UK-, Automatica- ja ICSR-konferensseihin sekä verkostoituivat robotiikan, tekoälyn, koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijoiden kanssa. Verkostotyön avulla hankkeeseen saatiin ajankohtaista tietoa teknologian kehityksestä, uusista pedagogisista ratkaisuista sekä hyvistä käytännöistä.

Työpaketin aikana toteutui myös yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista: eri organisaatioiden välisen yhteistyön vahvistaminen. Riihimäen kaupungin, Hyrian ja HAMK:n yhteinen toteutusmalli mahdollisti osaamisen, resurssien ja verkostojen yhdistämisen tavalla, joka tuotti laajempia ja vaikuttavampia tuloksia kuin erillisinä organisaatiokohtaisina toimenpiteinä olisi ollut mahdollista saavuttaa.

Yhteistyö vahvisti Robotiikkakampuksen toimintaa, alueellista innovaatioekosysteemiä sekä koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua.

Hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. Opiskelijoiden ja henkilöstön osaaminen vahvistui käytännön tekemisen, koulutusten ja pilotointien kautta, ja robotiikka sekä tekoäly integroituivat aiempaa vahvemmin osaksi opetusta eri koulutusaloilla. Oppimisympäristöjä kehitettiin sekä fyysisinä että virtuaalisina kokonaisuuksina, työelämäyhteydet vahvistuivat yritysyhteistyön kautta ja alueellinen robotiikkaekosysteemi kehittyi edelleen. Kokonaisuutena hanke siirsi robotiikan ja tekoälyn opetusta yksittäisistä kokeiluista kohti systemaattista, työelämälähtöistä ja eri koulutusasteita yhdistävää toimintaa.

Hankkeessa syntyneitä toimintamalleja, oppimisympäristöjä, materiaaleja, verkostoja ja osaamista hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen osana Robotiikkakampuksen, Hyrian ja HAMK:n jatkuvaa toimintaa, sekä tukevat alueellisen robotiikka- ja innovaatioekosysteemin kehittymistä myös hankkeen päättymisen jälkeen.